Herttoniemen varasairaalassa hoidetaan vaikeita koronapotilaita hyvässä ilmapiirissä, vaikka työyhteisö on vasta kolmen viikon ikäinen. Henki on avuliaiden ihmisten ja inhimillisen johtamisen ansiota.
Hei, minä hoidan nämä, lääkevastaava Sanni Heikkinen huikkaa ovelta.
Kahvihuoneessa istuva sairaanhoitaja Juha Torvinen näyttää peukkua, kun työkaveri on hoitamassa hänen työhönsä kuuluvia lääkeasioita.
Torvinen on hetki sitten sanonut, että koronapotilaiden hoitoon tarkoitetussa Herttoniemen varasairaalassa on todella hyvä työporukka ja ilmapiiri.
– Työkaverit tarjoavat apua ja puhuvat toisilleen todella ystävällisesti. Täällä on töissä empaattisia ihmisiä. He kestävät epävarmuutta ja ovat valmiit tekemään paljon, Torvinen kokee. Hän lisää, että yksityiselämän asioitakin jaetaan jo.
Tunnelmaa Herttoniemen varasairaalan henkilökunnan tiloissa voi kuvata levolliseksi ja myös tavalliseksi. Hoitajat kulkevat paikasta toiseen, seinällä on infotaulu, ja vuodevaatteet ovat lähdössä pesulaan. Ei uskoisi, että sairaala on ollut pystyssä vasta kolmen viikon ajan.
Varasairaala avattiin, kun koronavirus lisäsi sairaalahoitoa tarvitsevien helsinkiläispotilaiden määrää. Potilaat ovat huonossa kunnossa: heillä on esimerkiksi hengenahdistusta, pahoinvointia ja nivel- ja lihaskipuja, ja osa saa lisähappea. Haastattelupäivänä 1.2.2022 potilaita on 54.
Jos ohje puuttuu, se tehdään
Torvinen aloitti työt varasairaalan osastolla maanantaina 10.1. eli ensimmäisenä aukiolopäivänä. Edellisen viikon perjantaina hänen esihenkilönsä oli kysynyt, onko tiimissä vapaaehtoista lähtijää. Normaalisti Torvinen työskentelee sairaanhoitajana lasten psykiatrisessa työryhmässä Pasilassa.
– Pidän uusien ja poikkeuksellisten asioiden parissa työskentelystä. On kiinnostavaa nähdä, miten me toimimme ja mitä me saamme aikaan täällä, Torvinen kertoo motivaatiostaan.
”Pidän uusien ja poikkeuksellisten asioiden parissa työskentelystä. On kiinnostavaa nähdä, miten me toimimme ja mitä me saamme aikaan täällä.”
Sairaanhoitaja Juha Torvinen
Sairaanhoitaja on solahtanut uusiin työrooleihinsa nopeasti. Torvinen toimii joinakin päivinä lääkevastaavana, joka valmistelee, annostelee ja antaa lääkkeitä potilaille tai vie ne toiselle hoitajalle, joka antaa ne. Potilashuoneeseen mennessään Torvisella on aina päällään maski, visiiri ja suojahanskat ja välillä myös suojatakki. Toisina päivinä hän on vuorovastaava, joka auttaa hoitajia ongelmien ratkomisessa, on ajan tasalla uusista potilaista ja koordinoi potilaiden kotiuttamisasioita.
Pulmatilanteitakin tulee eteen, esimerkiksi kaikkea ei ole ehditty ohjeistaa yksityiskohtaisesti. Ohjeistaminen on hoitotyön kulmakiviä. Yhteistyöllä haasteesta tulee onnistuminen, kuten Torvinen sanoo.
– Alussa oli epäselvää, miten lähetämme näytteet laboratorioon. Sitten Päivi teki siitä ohjeen muiden kanssa, ja asia hoituu, Torvinen kertoo ja viittaa hallinnolliseen osastonhoitajaan Päivi Hemmingiin.
Kotiin lähtiessä työasiat jäävät työpaikalle, sillä Torvinen pystyy purkamaan mieltä painavat asiat, kuten potilaan menehtymisen, kollegojen kanssa työpäivän aikana.
Sairaanhoitaja Juha Torvinen sekoittaa antibioottia lääkehuoneessa ennen kuin hän vie aamulääkkeet potilaille. Potilaskontaktit ovat täällä lyhyempiä kuin omassa työssä, jossa hän auttaa mielenterveytensä kanssa kipuilevia lapsia ja heidän perheitään.
Tuntojen purkamista Perjantaitunnilla
Päivi Hemming on juuri hurauttanut hissillä 5. kerroksen varasairaalasta rakennuksen
1. kerrokseen. Neuvotteluhuoneessa on hiljaista, mutta viikoittaisella Perjantaitunnilla on toisin. Silloin sorisee puhe, kun henkilöstö purkaa tuntojaan.
Sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelta tuleville työntekijöille on tarjolla myös oma keskustelutilaisuus keskiviikkoisin. Sairaala ei toimisi ilman hoitoavustajia, pysäköinninvalvojia ja hallintoväkeä, joista kaikilla ei ole kokemusta sosiaali- ja terveydenhuollosta.
– Joku on miettinyt, toimiko hän oikein jossakin tilanteessa, ja joillekin on tullut yllätyksenä, kuinka huonokuntoisia meidän potilaamme voivat olla, Hemming sanoo.
Hallinnollisena osastonhoitajana hän vastaa siitä, että hoitajien, lääkärien ja muun henkilökunnan hoitotyö koronapotilaiden hyväksi sujuu. Pelkästään hoitohenkilökuntaa on 75 ihmistä. Miten Hemming on rakentanut työyhteisöä toisilleen tuntemattomista kaupungin työntekijöistä?
– Olen panostanut perusasioihin, kuten tiedon saatavuuteen, oman perustehtävän selkeyteen ja perehdyttämiseen. Kun ei esimerkiksi tarvitse miettiä, onko suojautunut ja pukeutunut oikein, tuntuu turvalliselta, Hemming kertoo.
Hänenkin selässään on nimilappu, jotta ihmiset tulevat toisilleen tutuiksi.
Kahden vuoden varautuminen
Herttoniemen varasairaalan suunnittelutyö alkoi lähes kaksi vuotta sitten, maaliskuussa 2020, ja sitä on johtanut johtajalääkäri Laura Pikkarainen Helsingin sairaalasta. Mukana on ollut noin 125 asiantuntijaa.
Pikkarainen kertoo, että taulukko-ohjelmalla tehdyssä suunnitelmassa on peräti 18 päätason välilehteä ja niiden alla lukuisia välilehtiä. Sairaala tarvitsee potilaita, henkilökuntaa, tiloja, kalusteita, lääkkeitä, happiletkuja, röntgen- ja laboratoriopalveluita, kameravalvontaa, kulunseurantaa, työajanseurantaa ja vaikka mitä muuta.
”Silloin kun suunnittelin varasairaalan perustamista, päätin, että sairaala tarjoaa kaikille kahvit. Ensimmäiset kymmenen pakettia toin tänne itse tällä kassilla.”
Johtajalääkäri Laura Pikkarainen
Kun päätös Herttoniemen varasairaalan avaamisesta oli tehty, alkoi kilpailu aikaa vastaan. Avaamisesta vastanneella porukalla oli viisi päivää saada asiat kuntoon ennen kuin potilaita alkaisi tulla maanantaina 10. tammikuuta.
– Siinä samassa jännitykseni katosi ja purkautui toimintaan. Oli hienoa huomata, että olimme osanneet suunnitella asiat hyvin. Kommelluksiakin tuli, esimerkiksi avaamista edeltävänä päivänä tajusin, että tarvitsemme oman intranet-sivun, jolta löytyy ensikäden ohjeistukset työntekijöille, Pikkarainen muistelee.
Suuri yksittäinen asia oli työvuorolistojen laatiminen normaalia kireämmällä aikataululla ja hoitohenkilökunnan buukkaaminen töihin. Se on vaativaa, sillä hoitajien osaamiset ja tehtävänkuvat pitää sovittaa yhteen.
Hankintoja pikavauhdilla
Kun Herttoniemen varasairaala avattiin, 1. kerroksen hallintokäytävällä parveili apua kaipaavaa henkilökuntaa. Pikkarainen sumpli röntgenkuvien ottamiseen liittyviä asioita ja työsti ennustetta, kuinka pitkään varasairaalaa tarvitaan.
Peremmällä sijaitsevassa huoneessa työskentelevä suunnittelija Antti Lampinen auttoi hankkimaan kaikkea, mitä sairaalassa tarvittiin. Normaalistikin hän toimii hankintatehtävissä sosiaali- ja terveysalalla. Hänen työparinaan toimi oma työkaveri, Leena Nevala.
– Kerran kun Leena oli tilaamassa astioita, minulle tuli toimeksianto. Siinä minä sitten huutelin Leenalle koodeja ja hintoja, ja tilaus saatiin nopeasti matkaan, Lampinen kertoo. Hänen ja Leenan huoneessa on vain kaksi työpöytää työtuoleineen ja naulakko.
Lampisesta oli hyvä ottaa varasairaalaan kaksi hankintasuunnittelijaa töihin, sillä heidän työkokemuksensa täydentävät toisiaan. Vaikka on kiire, hankintasääntöjä tulee noudattaa.
– Minulle on tullut tunne, että meidän läsnäolomme on tuonut turvaa ja työskentelyrauhaa työntekijöille. Osastolla on voitu luottaa siihen, että me autamme ja keskittyä potilaiden hoitamiseen, Lampinen toteaa. Hemming puhui tästä aiemmin samaan tapaan.
Vuosia sitten, ennen uudelleenkouluttautumistaan, Lampinen työskenteli tässä samassa sairaalassa lähihoitajana.
Hankintoja tekevä suunnittelija Antti Lampinen auttoi hankkimaan sairaalan tarvitsemat tarvikkeet. Vuosia sitten, ennen uudelleenkouluttautumistaan, hän työskenteli Herttoniemen sairaalassa lähihoitajana.
Herttoniemen varasairaalan suunnittelusta ja perustamisesta vastannut johtajalääkäri Laura Pikkarainen piipahtaa osastolla silloin tällöin. ”Tänään vaihdoin muutaman sanan hallinnollisen ylihoitajan Päivi Hemmingin kanssa”, hän kertoo.
Tunnelmaa Herttoniemen varasairaalasa voi kuvata levolliseksi ja myös tavalliseksi. Hoitajat kulkevat paikasta toiseen, seinällä on infotaulu, ja vuodevaatteet ovat lähdössä pesulaan. Ei uskoisi, että sairaala on ollut pystyssä vasta kolmen viikon ajan.
Herttoniemen varasairaala
- Herttoniemen varasairaala avattiin 10.1.2022 koronapotilaiden hoitopaikaksi Helsingissä. Väliaikaiseen käyttöön otetun sairaalan 5. kerroksen osastolla voidaan hoitaa 62 koronapotilasta. Myös 4. kerroksen 25 hengen osasto on varusteltu valmiiksi, jos sairaalaa pitäisi laajentaa.
- Lisähoitopaikoille on ollut tarvetta, sillä helsinkiläisten koronatartunnat lähtivät kasvuun viime vuoden lopulla. Syynä on herkästi tarttuva omikronmuunnos.
- Varasairaalassa työskentelevää henkilökuntaa on keikkalaiset mukaan laskettuna lähes 100. Suurimman osan henkilöstöstä, 75 ihmistä, muodostaa hoitohenkilökunta. Heidät on koottu Helsingin sairaalan eri osastoilta, kotisairaalasta sekä geriatrian poliklinikalta, muista Helsingin sosiaali- ja terveystoimen palveluista, HUSista, varhaiskasvatuksesta sekä oman rekrytoinnin kautta. Lisäksi avustavaa henkilökuntaa, kuten hoitoapulaisia, toimitilahuoltajia, laitoshuoltajia ja pysäköinninvalvojia on noin 20. Lisäksi on 10–15 hallinnon osaajaa, jotka tekevät työtä oman työnsä lisäksi.
- Varasairaalan toiminta jatkuu toistaiseksi, varovaisen arvion mukaan maaliskuuhun saakka.
Teksti Katja Alaja
Editointi Päivi Laakso
Kuvat Juho Kuva
Kuvatoimitus ja animointi Jani Söderlund
