Kämppiselämää kaksiossa

Yhteisasuminen on monelle opiskelijalle tuttua, sillä jaetut asumiskustannukset pitävät kulut alhaalla. Tatu Helle ja Veera Sinervo tietävät, että kimppakämpässä toisen mielipiteet täytyy ottaa huomioon – ja että kämppis kannattaa valita huolella.

Jyväskylän keskustan kupeessa sijaitsevan kaksion keittiössä on tiivis tunnelma. Yliopistossa opiskelevat Tatu Helle ja Veera Sinervo keittävät kahvia ja asettelevat läppärinsä omille paikoilleen. Tatu on asunut asunnossa vuoden 2019 syksystä saakka, Veera muutti kaksioon kesän jälkeen, kun kesätyöt Helsingissä päättyivät ja oli aika keskittyä taas opiskeluun.

Keittiöstä on muodostunut nopeasti kodin keskipiste, jossa vaihdetaan kuulumisia, syödään yhdessä aamupalaa ja opiskellaan. Kaksiossa ei ole liiemmin yhteistilaa, mutta se ei ole toistaiseksi haitannut. 50-neliöisessä kodissa kummallakin on oma huoneensa, jonne voi vetäytyä, kun haluaa viettää aikaa rauhassa.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun asun vain yhden kämppiksen kanssa. Viime keväänä opiskelin hetken vaihdossa Tukholman yliopistossa ja samassa kimppakämpässä asui 14 henkilöä. Se oli etenkin korona-aikaan melko haastava yhdistelmä. Asioista sopiminen on tosi paljon helpompaa, kun voimme päättää niistä kahdestaan”, Veera kertoo.

Veera päätyi asumaan Tatun kanssa, kun Tatun aiempi kämppis muutti toiselle paikkakunnalle. Asunto löytyi opiskelijajärjestön yhteisen Whatsapp-ryhmän kautta.

”Emme oikeastaan tunteneet ennalta, mutta huomasimme nopeasti, että meillä on yhteisiä kavereita. Senkin takia yhteinen sävel löytyi varmasti nopeasti”, Veera pohtii.

Kodin säännöistä sovitaan, kun sille on tarvetta

Yhteisasuminen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Esimerkiksi yksinäisyydestä ei ole tarvinnut kärsiä.

”Kotiin on ollut kiva kutsua yhteisiä kavereita. Jos tässä ajassa pitäisi elää ihan yksin, se olisi varmasti tosi paljon tylsempää. On tosi kiva, että voi vähän jakaa arkea jonkun kanssa”, Veera pohtii.

”Aiempi kämppisasuminen oli kaoottisempaa ja sillä kokemuspohjalla ajattelin, että meidän täytyisi tehdä tarkat säännöt. Toistaiseksi olemme lähinnä keskustelleet siitä, että otetaan siivousvuorot käyttöön, jos tarvitsee”, Veera kertoo.

Varsinaisia kirjoitettuja sääntöjä Veeran ja Tatun kodissa ei ole, mutta yhteisistä pelisäännöistä sovitaan aina, kun niille ilmenee tarvetta.

”Ja kierrätysasioista on käyty keskustelua. Juuri nyt ollaan pohdittu, että voisimme alkaa ehkä kierrättämään muovia. Pullopanttirahoilla ollaan ajateltu ostaa jotain yhteistä, kuten kahvia tai vessapaperia”, Tatu lisää.

Jos tiedetään, että toisella on tärkeä meno aamulla, ei toinen voi bilettää myöhään yöhön ja tulla pikkutunneilla kotiin kolistelemaan.

Toistaiseksi yhteisten tarpeiden hankinta on sujunut vuorollaan.

”Kun toinen käy kaupassa, täytyy muistaa itse ostaa samaa tavaraa ensi kerralla, tai sitten maksetaan heti puolet. Näin ei synny sellaista tilannetta, että toinen olisi maksanut koko kämpän saippuat monta kuukautta putkeen. Se ei olisi reilua”, Tatu sanoo ja Veera nyökyttelee vieressä.

Veera Sinervo työpöydän ääressä.
Veera on aiemmin jakanut kodin jopa 13 kämppiksen kanssa. Hänen mielestään kimppa-asumisessa on tärkeää, että kotiin liittyvistä asioista sovitaan yhdessä.

Ylipäätään arjen asioista on ollut järkevää sopia yhdessä.

”Kimppa-asumisessa täytyy pitää mielessä, että jos molemmat maksavat vuokraa, tämä on molempien koti ja molemmat saavat tehdä kotona tehtäviä asioita. Toinen täytyy silti toki ottaa huomioon. Jos tiedetään, että toisella on tärkeä meno aamulla, ei toinen voi bilettää myöhään yöhön ja tulla pikkutunneilla kotiin kolistelemaan”, Veera tähdentää.

Lue myös: Kimppa­kämppään asumistukea? Tee hakemus näin

Omat vuokrasopimukset, omat asumistuet

Kimppakämppään liittyvät raha-asiat sujuvat hyvin, kun kummallakin on omat, erilliset vuokrasopimuksensa. Omat vuokrasopimukset ovat olleet Tatun ja Veeran kodissa myös vuokranantajan tahto. Reilusti tehdyn vuokrasopimuksen takia konfliktejakin on helppo välttää, kun kumpikin joutuu huolehtimaan vain omasta vuokranmaksustaan.

Byrokraattisiin ongelmiin Tatu ja Veera eivät ole törmänneet, vaikka asuvatkin yhdessä.

”Se johtuu luultavasti siitä, että meillä on erilliset vuokrasopimukset. Varmaan nytkin kyllä

joudumme perustelemaan asumistukihakemuksen kanssa, että emme ole parisuhteessa”, Veera sanoo.

Koska Tatulla ja Veeralla on erilliset vuokrasopimukset, he muodostavat kumpikin oman ruokakuntansa

Koska Tatulla ja Veeralla on erilliset vuokrasopimukset, he muodostavat kumpikin oman ruokakuntansa. Tällä on merkitystä, sillä Kela myöntää asumistuen aina ruokakunnalle, ja tuen määrään vaikuttavat kaikkien ruokakunnan jäsenten tulot. Avopuolisot muodostavat ruokakunnan yhdessä, vaikka heillä olisikin erilliset vuokrasopimukset.

Tatu ja Veera arvelevat, että asumisolosuhteiden selvitys hoituu kuitenkin helposti.

Tatu Helle sängyllä kitara sylissä.
Tatun mukaan kimppakämpässä asuminen sopii mainiosti opiskeluaikaan. Hän asui samassa asunnossa aiemmin toisen kämppiksen kanssa. 

”Edellisenkin kämppiksen kanssa tuli selvityspyyntö, mutta ei siinä ollut mitään epäselvää, kun olimme selvästi kämppiksiä. On hyvä, että virastotasollakin on ymmärretty, että jaettu asuminen on megatrendi ja ihan tavallista”, Tatu jatkaa.

Lue Kelan palveluasiantuntijan blogi: Yhteisellä jääkaapilla – siis avoliitossa?

Yhteisasuminen sopii opiskelijan kukkarolle

Kimppa-asuminen tekee asumisesta myös edullisempaa. Jyväskylän keskustassa asunnoilla riittää kysyntää, ja yksiöiden hinnat kipuavat helposti opiskelijabudjetille turhan kalliiksi.

” Olen kuullut, että keskustan alueella jotkut pyytävät kimppa-asumisestakin hurjia hintoja. Tämä meidän vuokra on kahdelle jaettuna varsin kohtuullinen. Jos koko kämppä pitäisi maksaa itse, siihen ei välttämättä enää olisi varaa”, Tatu kertoo.

Veera ja Tatu luonnehtivat kotiaan varsin tavalliseksi ja tavallisen kuntoiseksi asunnoksi.

”Maksamme saman verran vuokraa, mutta huoneet eivät tietenkään ole ihan identtiset. Tatulla on parveke, minulla vaatehuone. Jos toinen huone olisi todella paljon pienempi ja toisella olisi sekä parveke että makuuhuone, tilanne ei olisi yhtä tasapuolinen”, Veera kertoo.

”Sillä, että kämppis on vähän saman tyylinen kuin itse, on lopulta aika iso merkitys. Meillä kävi hyvä tuuri, kun tulemme niin hyvin juttuun”, Veera sanoo.

”Varmaankin tämä asunto on alun perin suunniteltu sellaiseksi, että toinen huone olisi makuuhuone ja toinen olohuone. Mutta pohja on sellainen, että tämän saa helposti jaettua kahdelle. Olohuone olisi toki kiva, mutta ilman sitä tulee toimeen. Keittiö toimii nyt olohuoneen korvikkeena”, Tatu lisää.

Edullisemminkin voisi toki asua, jos muuttaisi hieman kauemmaksi keskustasta.

”Tässä on kuitenkin kaikki lähellä. Aluksi, kun muutin pois kotoa, menin vain halvimman asunnon perässä. Nyt kun opinnot etenevät, on kivempi asua lähellä yliopistoa niin, että kaikki on kävelymatkan päässä”, Veera pohtii.

Tarkkana kämppiksen valinnan kanssa

Tatun ja Veeran mielestä kimppa-asuminen sopii hyvin opiskeluaikaan. Muita asumismuotoja voi kokeilla myöhemmin, jos se tuntuu tarpeelliselta. Jatkossa kimppakämppä tulee kuitenkin valittua entistä tarkemmilla kriteereillä.

”Vaikka oikeasti kaikki lähtee kämpän tarpeesta, sillä, että kämppis on vähän saman tyylinen kuin itse, on lopulta aika iso merkitys. Meillä kävi hyvä tuuri, kun tulemme niin hyvin juttuun. Kyseessä on kuitenkin oma koti. Elämänlaadun kannalta on tärkeää, että kotona on oikeasti hyvä olla”, Veera sanoo.

Tatu on samoilla linjoilla.

”Emme kumpikaan ole nipottajia, mutta tykkäämme siitä, että kotona säilyy jonkinlainen siivoustaso. Ja toki ihmisiä voi kutsua, kunhan täällä ei ole koko ajan bileet käynnissä. Nyt koronan takia on toki täytynyt rajoittaa vieraiden määrää.”

”Etenkin nyt, kun etäopiskelua on paljon, opiskelu on mukavampaa yhdessä. Samalla voi keittää toisellekin kahvit.”

Korona-aika on toki tuonut omat erikoispiirteensä myös Tatun ja Veeran asumiseen. Kun toinen joutui käymään koronatestissä ja tuloksia täytyi odotella kotona, keittiössä pyöriminen alkoi tuntua nopeasti ahtaalta.

”Aika vaikeaa täällä olisi eristäytyä kokonaan, jos toinen saisi tartunnan. Sitä joutuu vähän pohtimaan kummankin menoja eri tavalla. Emme kuitenkaan kyttää menoja, kummallakin on säännöllisesti asiaa esimerkiksi Helsinkiin”, Tatu sanoo.

Toisaalta yhdessä asuminen on tehnyt koronaeristäytymisestä mukavampaa.

”Etenkin nyt, kun etäopiskelua on paljon, opiskelu on mukavampaa yhdessä. Samalla voi keittää toisellekin kahvit”, Veera lisää.

Usein kysyttyä kimppakämpässä asuvan yleisestä asumistuesta

1. Miten asumistuki määräytyy, jos kämppiksillä on yhteinen vuokrasopimus tai erilliset vuokrasopimukset?

Jos sinulla ja kämppiksellä on yhteinen vuokrasopimus, kuulutte samaan ruokakuntaan ja asumistukikin on teille yhteinen. Jos teillä on erilliset vuokrasopimukset tai teette alivuokrasopimuksen, voitte mahdollisesti hakea kumpikin omaa asumistukea.

Erillisille asumistuille on edellytyksenä se, että ette ole yhteisvastuullisia koko asunnon vuokrasta, ettekä ole avoliitossa.

2. Vaikuttavatko kämppikseni tulot asumistukeeni?

Jos olette eri ruokakuntaa, niin eivät vaikuta. Tällöin ainoastaan omat tulosi vaikuttavat asumistukesi määrään. Jos olette samaa ruokakuntaa, silloin molempien tulot huomioidaan yleisessä asumistuessa.

3. Olettaako Kela meidän olevan avoliitossa? Millaisia selvityksiä meidän tulee toimittaa Kelaan siitä, ettemme ole avoliitossa?

Kela tutkii aina avoliiton mahdollisuuden, jos asunnossa asuu useampia ihmisiä, asukkaiden sukupuolesta riippumatta. Sinun kannattaakin jo hakemuksessasi tuoda ilmi, onko kyseessä avoliitto vai ei. Kela arvioi hakemuksesi ja esimerkiksi asumishistorian perusteella, onko kyseessä avoliitto.

Lähtökohtaisesti oma ilmoituksesi ja selvityksesi riittää, mutta jos Kela tarvitsee tarkempia tietoja, niitä pyydetään erikseen.

Kysymyksiin vastasi palveluasiantuntija Joona Suonperä Kelasta.

Asumistukea kimppakämppään?
Ota nämä asiat huomioon

  • Samassa asunnossa asuvat henkilöt muodostavat yleensä ruokakunnan.
  • Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö. Lähisukulaiset, avo- ja aviopuolisot sekä vanhemmat ja lapset kuuluvat aina samaan ruokakuntaan, vaikka heillä olisi erilliset vuokrasopimukset.
  • Vuokrasopimuksella on siis väliä. Jos samassa asunnossa asutaan yhteisellä vuokrasopimuksella tai asukkaat ovat erillisten vuokrasopimusten tai niiden liitteiden mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta, kaikki asukkaat kuuluvat samaan yleisen asumistuen ruokakuntaan.
  • Jos samassa asunnossa asuvilla asukkailla on erilliset vuokrasopimukset, heille voidaan myöntää omat asumistuet, jos kyseessä ei ole avio- tai avoliitto eikä ole kyse isovanhemmista, vanhemmista ja lapsista.  
  • Kela tarvitsee aina asumistukea varten selvitykset kaikkien ruokakunnan jäsenten tuloista. Jos esimerkiksi kahdestaan kimppakämpässä asuvilla on yhteinen vuokrasopimus, he muodostavat yhdessä ruokakunnan ja molempien tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Jos taas heillä on erilliset vuokrasopimukset ja kyse ei ole avoliitosta tai lähisukulaisista, kumpikin muodostaa oman ruokakunnan ja tällöin vain tuen saajan omat tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Tiedot palkkatuloista Kela saa tulorekisteristä, joten palkkalaskelmia ei hakemuksen liitteenä tarvitse toimittaa.
  • Asumistuen saajan tulee ilmoittaa Kelaan aina, kun hänen tulonsa muuttuvat. Jos on epävarma siitä, pitäisikö asumistuki tarkistaa, asiasta voi kysyä esimerkiksi Kelan puhelinpalvelusta.

    Asiantuntijana erikoissuunnittelija Mirja Peltonen Kelasta

Lue lisää Kelan sivuilta

Teksti Pi Mäkilä
Editointi Jenni Juntunen
Kuvat Mikko Vähäniitty
Videot Mikko Vähäniitty