Pohjois-Satakunnan pääkaupungissa Kankaanpäässä sijaitsevaa kuntoutuskeskusta ympäröi kaunis, polveileva mäntymetsä. Luonto on lähellä ja metsän eläimien touhuja voi seurata omasta ikkunasta.
Maaliskuussa julistettu korona-ajan poikkeustila sulki ovet 2,5 kuukaudeksi. Toimintaa käynnistettiin vähitellen alkaen lapsiperheiden ja työikäisten palveluista, ja ikäihmisten kuntoutus pääsi käyntiin juhannuksen aikaan.
”Otimme varman päälle ja opettelimme täysin uuden tavan toimia. Aluksi muun muassa uima-altaalle mentiin porrastetusti ja ruokailussa ryhmillä oli omat merkityt pöytänsä. Eri puolille taloa asetettiin kuvallisia ohjeistuksia turvallisista toimintavoista”, mielenterveyden ja kivun hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja, muistihoitaja Marjaana Riihilahti kertaa.
”Muistutamme joka välissä käsienpesusta, käsidesin käytöstä ja oikeasta yskimistekniikasta. Ja tietysti turvaväleistä.”
Hygieniaan on aina panostettu huolella, mutta korona pyöräytti todella ison vaihteen päälle.
”Muistutamme joka välissä käsienpesusta, käsidesin käytöstä ja oikeasta yskimistekniikasta. Ja tietysti turvaväleistä. Lisäksi välineet ja laitteet puhdistetaan joka käyttökerran jälkeen, samoin kaikki pinnat, kuten pöydät, tuolin käsinojat ja ovenkahvat”, jatkaa Marjaanan työpari fysioterapeutti Maria Santti.
Tehopuhdistus vie ohjaajien aikaa, joten lisävaihe on muuttanut vähän myös aikataulutusta. Valmistautuminen pitää myös aloittaa ajoissa, jotta ehtii vaikkapa järjestellä tuolit oikealle etäisyydelle toisistaan.
Korona muutti myös vierailuohjeet. Kuntoutujaa voi käydä tervehtimässä ala-auloissa ja ulkona, majoitustiloihin vierailta on toistaiseksi pääsy kielletty.
Ohjaajat käyttävät lähikontakteissa joko maskia tai visiiriä.
Visiirin läpi näkee ilmeet, äänikin kuuluu paremmin
IKKU-kuntoutus on yli 68-vuotiaille monisairaille tarkoitettu ryhmäkuntoutus, johon sisältyy myös henkilökohtaisia keskusteluja työryhmän jäsenten kanssa. Ohjaajat käyttävät lähikontakteissa maskia tai visiiriä. Maria suosii visiiriä.
”On tärkeää, että kuntoutujat näkevät ilmeemme ja eleemme. Monella ikäihmisellä on lisäksi kuulonalenema, joten visiiriä käyttämällä äänikin kantaa paremmin”, Maria tietää.
Syyskuiselle IKKU-jaksolle oli ilmoittautunut täydet 10 henkeä ja kaikki tulivat paikalle. Kurssin nuorin on 68-vuotias, vanhin kohta 90.
”Soitamme kaikille kuntoutujille etukäteen ja tutustumme alustavasti. Näissä keskusteluissa käymme läpi myös turvatoimia. Kerromme muun muassa, ettemme velvoita käyttämään kasvomaskia, mutta omia maskeja voi toki halutessaan käyttää”, Marjaana kertoo.
IKKU-kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen
Moniammatillisen IKKU-kuntoutuksen yksi tärkeä tavoite on antaa ratkaisuja itsenäiseen asumiseen omassa kodissa ja toimimiseen tutussa elinympäristössä. Yhdelle apu on kodin esteettömyys tai uudet apuvälineet, toiselle lihaskunnon parantaminen, kolmannelle sosiaalisen verkoston kasvattaminen.
Moniammatillisessa kuntoutuksessa ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena ja häntä autetaan ymmärtämään omaa ikääntymistä ja elämäntilannetta.
”Teemme sairaanhoitajan kanssa yhteishaastattelun, jossa kartoitetaan kotona pärjäämistä. Tarvittaessa tehdään lyhyt suorituskykytesti, joka antaa viitteitä tasapainosta, kävelynopeudesta ja reisilihasvoimasta. Testin perusteella mietitään, millaisia keinoja kukin tarvitsee itsenäisen toimintakyvyn säilyttämiseen”, Maria selvittää.
Hän korostaa liikkumisen riemua ja yhdessä tekemistä. On tärkeää päästä jakamaan kokemuksia sekä saamaan ja antamaan vertaistukea.
Kuntoutuskurssilta saa vinkkejä liikuntaharjoitteluun kotona ja esimerkiksi lihaskunnon kohentamiseen.
Korona-eristyksen jäljiltä on paljon purettavaa
IKKU-kuntoutus ottaa ihmisen huomioon kokonaisuutena, antaa eväitä arjen toimintaan ja kannustaa aktiivisuuteen.
”Moni osallistujista on ollut pitkään sosiaalisessa eristyksessä, joten läheisyyden kaipuu on ymmärrettävää. Mekin olemme opetelleet aivan uudenlaista läheisyyttä, tietysti turvavälejä noudattaen. Tervehdykseksi halaamme itseämme ja katsomme toisiamme. Nauramme paljon. Kuntoutuksen ensimmäinen tavoitekin on ryhmäytyminen”, sosionomi Nina Heino valaisee.
Kuntoutuskeskuksen moniammatillisuus palvelee kuntoutujia. Ihmistä hoidetaan kokonaisuutena, ja tiimissä on muun muassa sairaanhoitajia, lääkäreitä, fysioterapeutteja, psykologeja, toimintaterapeutteja ja sosionomeja.
”Meillä on hyvä yhteishenki ja poikkeustilanteessa tuemme entistä vahvemmin myös toinen toistamme”, Nina jatkaa.
Pienet, arkiset tavoitteet auttavat eteenpäin
Yksi kuntoutuskurssin työkaluista on elämänlaatumittari. Kuntoutuja pohtii 26 kysymyksen avulla elämäänsä, terveyttään ja arkielämän asioita.
”Vastaaja käy kaikessa rauhassa läpi tärkeinä pitämiään asioita, toiveita sekä mielihyvän ja huolen aiheita. Pohdimme vastauksia sitten kahden kesken ja mietimme, miten arkea voisi parantaa”, Nina kertoo.
”Tavoitteena on hahmottaa, millainen oma asuinympäristö on. Onko koti turvallinen, tarvitaanko arjessa selviytymiseen apuvälineitä tai palveluita”, Marjaana jatkaa.
Kuntoutuksen päätteeksi laaditaan vielä oma, yksilöllinen tavoite kotiin vietäväksi.
”Tavoite voi olla hyvinkin pieni, selkeästi saavutettavissa oleva muutos. Vaikka lupaus säännöllisestä ulkoilusta, päätös yhteydenpidosta ystävään tai selvitys oman paikkakunnan vesijumppa-ajoista”, Nina ja Marjaana vinkkaavat.
Hei, hei! Nähdään taas tammikuussa
IKKU-kurssi on kaksiosainen, ja toinen jakso ajoittuu puolen vuoden päähän. Kurssilaisia ei toki jätetä yksikseen väliajaksikaan, vaan ohjelmaan kuuluvat myös kotikäynti ja puhelinsoitot. Marialla ja Marjaanalla on omat nimikkokuntoutujansa, joihin he pitävät yhteyttä.
”Toivomme, että kotikäynnillä on mukana myös kuntoutujan omainen tai vaikka paikallisen kotipalvelun tuttu hoitaja. Kotikäynnillä selvitellään arjen haasteita ja haetaan ratkaisuja”, Maria ja Marjaana kertovat.
Päätösjakson jälkeen naiset tekevät vielä 2–4 seurantasoittoa kuntoutujille sekä kyselevät kuulumisia ja arjen sujumista.
Gallup: Mikä on ollut parasta IKKU-kurssilla?
Terttu Koistinen, 89, Kankaanpää
”Sain vinkkiä kuntoutuksesta naapurilta ja innostuin. Olen iloinen, että pääsin mukaan. Jakso on antanut paljon, liikkumisen iloa ja muiden seuraa. Asun itse Kankaanpäässä ja kävelin mennen tullen kuntoutukseen. Siitäkin saa jo virkeyttä.
Korona ei saanut pelkäämään mukaan lähtöä: täällä on hienosti otettu kaikki turva-asiat huomioon. Erityisesti olen nauttinut kuntosaliharjoituksista ja uimisesta. Myös luennot ovat olleet mielenkiintoisia.”
Saija Salo, 68, Köyliö
”Viikko on ollut erittäin antoisa. Ihmiset ovat kaikki oikein mukavia – niin vetäjät kuin kurssilaiset. Tuntuu hienolta saada monipuolista, omaa terveyttä edistävää tekemistä. Olen oppinut paljon sellaisia liikkeitä, joita en ole ennen tehnyt. Jatkan varmasti kotonakin.
Koronaohjeita toistetaan joskus vähän kyllästymiseenkin asti, mutta ymmärrän hyvin syyn. Porukassa esimerkiksi turvaväleistä saatetaan helposti lipsua, joten muistuttaminen on viisasta.
Uskon, että esimerkiksi vesiliikunta jää pysyvästi omaan arkiohjelmaani. Sain täällä hyvän kipinän.”
Veikko Mikkola, 74, Siikainen
”Korona on vaikuttanut arkielämääni mullistavalla tavalla. Vaimo on palvelutalossa ja tapaaminen on ollut hankalaa. Kuntoutus tulikin hyvään saumaan. Olen saanut jaksolta paljon muuta ajateltavaa ja kroppa vaihtelevaa tekemistä.
Ryhmähenki on hyvä ja on hienoa olla osa tällaista porukkaa. Viikkoon on mahtunut monta hyvää keskustelua ja ajatustenvaihtoa. Todella luksusta on päästä joka päivä valmiiseen pöytään nauttimaan hyvää ruokaa. Lisäksi olen kiitollinen monista sosiaalisen tuen vinkeistä, joista Nina kertoi.”
Pelillistämistä hyödynnetään entistä enemmän myös IKKU-kuntoutuksessa. Liikuntalaatalla harjoituksiin saadaan mielenkiintoa ja vauhtia.
Kelan IKKU-kuntoutus ikääntyneille monisairaille
- IKKU-kuntoutuksen tavoitteena on tukea ikääntyvän toimintakykyä siten, että hän suoriutuu arjessaan paremmin ja voi osallistua itselleen merkityksellisiin arjen toimintoihin.
- Maksuton kuntoutus on tarkoitettu yli 68-vuotiaille, kotona tai palvelutalossa asuville ikääntyville, jotka ovat poissa työelämästä ja joilla on sairauksien vuoksi vaikeuksia selviytyä kotona.
- Kuntoutujien tulee pystyä osallistumaan ryhmämuotoiseen kuntoutukseen ja liikkumaan itsenäisesti.
- Kuntoutus koostuu kahdesta viiden päivän lähijaksosta. Lisäksi kuntoutukseen sisältyy ennakkoyhteydenotto ennen ensimmäisen kuntoutusjakson alkua, kotikäynti jaksojen välissä sekä kuntoutusjaksojen jälkeen 2–4 seurantayhteydenottoa.
- Katso IKKU-kurssien ajankohdat ja kurssipaikat Kelan kuntoutuskurssihausta kirjoittamalla hakuun ”IKKU-kurssi”.
Näin haet IKKU-kuntoutukseen
- Kerro omalle lääkärillesi kuntoutustarpeestasi ja -tavoitteistasi.
- Lääkäri kirjoittaa B-lausunnon, jonka liität kuntoutushakemuksen liitteeksi.
- Täytä kuntoutushakemus ja postita se liitteineen Kelaan:
Kela, PL 10, 00056 KELA. - Apua hakemuksen tekoon saat tarvittaessa Kelan asiakaspalvelusta (ma–pe kello 9–16): kuntoutus ja vammaistuet 020 692 205.
Lue lisää Kelan sivuilta
Teksti Maiju Junko
Kuvat ja videot Hannes Frigård