Virtaa työvuosiin

Eläkeikään oli vielä matkaa, kun yksinyrittäjä Riitta Mikkosella alkoi olla puhti poissa. Ammatillinen KIILA-kuntoutus oli vuoden mittainen panostus omaan hyvinvointiin – ja se kannatti.

Julkaistu:

Muutama vuosi sitten rääkkyläläinen Riitta Mikkonen huomasi tarvitsevansa uutta puhtia työntekoon. Aikaansaamattomuus vaivasi entistä useammin. Se ei ollut hyvä asia vapaalle toimittajalle, joka ideoi ja etsii omat juttuaiheensa. Eläkeikäänkin oli vielä matkaa – Riitta oli vasta 57-vuotias.

”Huomasin laiskistuneeni. Työni on käytännössä kirjoittamista kotona työhuoneella ja autolla ajamista. Sen lisäksi minun pitää osallistua aktiivisesti seminaareihin ja erilaisiin kissanristiäisiin. Muuten ei juttuideoita synny”, Riitta kertoo.

Aiemmin tekstiilikäsityönopettajana, yritysneuvojana ja projektipäällikkönä työskennellyt Riitta oli heittäytynyt täyspäiväiseksi yrittäjäksi jo vuonna 2002 ja vaihtanut samalla täysin uudelle alalle. Toimittajan työ ei ole fyysisesti raskasta, joten se ei aiheuttanut varsinaisia vaivoja. Jostain piti kuitenkin saada lisää virtaa.

Riitta oli aiemminkin pohtinut kuntoutukseen hakeutumista, mutta nyt hän pisti töpinäksi.

Riitta oli kuullut yrittäjäjärjestön viestinnän kautta Kelan ammatillisesta KIILA-kuntoutuksesta, jonka tavoitteena on parantaa työkykyä ja tukea työelämässä pysymistä. Riitta oli aiemminkin pohtinut kuntoutukseen hakeutumista, mutta nyt hän pisti töpinäksi. Hän varasi itselleen terveyskeskuksesta lääkäriajan, sillä kuntoutushakemukseen tarvittiin B-lääkärinlausunto.

”Lääkärin kanssa kävimme läpi sairaushistoriaani. Sairauksia minulla ei ole ollut, mutta fysioterapiakäyntejä ja muuta vastaavaa oli kyllä kertynyt. Lääkäri hieman empi, mutta sanoin, että hakematta en ainakaan pääse kuntoutukseen.”

Riitta Mikkonen istumassa pöydän ääressä, kädessään kynä ja haastattelulehtiö. Vastapäätä häntä istuu haastateltava mieshenkilö.
Riitan työskentely tehostui KIILA-kuntoutuksen myötä.

Stressiä, kiirettä ja jatkuvaa muutosta – KIILA-kuntoutus vastaa nykytyöelämän tarpeisiin

Työelämä on muutoksessa, ja se näkyy myös siinä, kenelle ja minkä alan työntekijöille Kela tarjoaa ammatillista kuntoutusta.

Vielä 1990-luvun alussa kuntoutusta haettiin lähinnä fyysiseen kuormitukseen, ja tyypillinen kuntoutuja työskenteli rakennus-, kalastus- tai maa- ja metsätalousalalla. Nyt yhä useampi ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuva tekee työtä, joka ei ole fyysistä – tai on yrittäjä, kuten Riitta.

”Nykyään työelämässä puhutaan enemmän henkisestä jaksamisesta ja toistuvista muutoksista. Töissä on kiirettä ja stressiä, ja työntekijöiden pitää olla koko ajan tehokkaampia. Suurin KIILA-kuntoutuksen hakijaryhmä on tällä hetkellä terveydenhuolto- ja sosiaalialan työntekijät”, KIILA-kuntoutuksen vastuusuunnittelija Leena Penttinen Kelasta sanoo.

”Ajatuksena on, että kuntoutus järjestetään tarpeeksi ajoissa. Me ikään kuin kiilaamme väliin, ennen kuin ihminen jää työkyvyttömäksi. Kuntoutuksella tuemme työkykyä ja terveyttä.”

KIILA-kuntoutukseen vaadittavat kriteerit täyttyvät, kun hakija tuntee työkykynsä ja ansiomahdollisuuksiensa heikentyneen olennaisesti ja asiasta on B-lääkärinlausunto.

Jos Penttiseltä kysyy, jokaisen kannattaisi pohtia KIILA-kuntoutusta jossakin vaiheessa työuraansa. Hänen mukaansa moni 45-vuotias on nykytyöelämän vaatimusten keskellä kovilla –tilanteessa, jossa työvuosia on vielä paljon jäljellä. Siksi työssä jaksamista pitää tukea heti, kun sille ilmenee tarvetta.

KIILA-kuntoutuksessa on mahdollisuus keskustella työhön ja elämään liittyvistä asioista moniammatillisen ryhmän kanssa. Kuntoutus on ryhmämuotoista mutta se sisältää myös yksilöllistä valmennusta.

Kuntoutuksen nimi on Penttisen mielestä ilahduttavan osuva.

”Ajatuksena on, että kuntoutus järjestetään tarpeeksi ajoissa. Me ikään kuin kiilaamme väliin, ennen kuin ihminen jää työkyvyttömäksi. Kuntoutuksella tuemme työkykyä ja terveyttä.”

Kelassa kuntoutuksen tavoite on selvä:

”Kun asiakas pääsee elämässään eteenpäin ja on tyytyväinen, silloin kuntoutus on onnistunut.”

Lue myös: Ammatillinen KIILA-kuntoutus edistää työntekijöiden hyvinvointia

Riitan työnkuvaan kuuluvat muun muassa juttujen ideointi, haastatteleminen, valokuvaus ja kirjoittaminen.

Kuntoutusjaksot järjestettiin kauniissa miljöössä, entisessä keuhkotautiparantolassa

Riitta sai myöntävän päätöksen kuntoutushakemukseensa. Sen saatuaan hän marssi ensitöikseen kauppaan ja osti urheilukellon.

”Tuli sellainen olo, että jos yhteiskunta sijoittaa työhyvinvointiini, minun pitää sijoittaa siihen myös itse.”

Riitta osallistui Pohjois-Karjalan Yrittäjien kuntoutuskurssille, jolle oli kilpailutuksessa valikoitunut tuottajaksi Kruunupuiston kuntoutuslaitos Punkaharjulla. Kuntoutuslaitos on tuottanut vastaavanlaisia palveluita jo 50 vuotta, ja aiemmin se on toiminut keuhkotautiparantolana ja sotasairaalana.

Pienryhmään kuului Riitan lisäksi viisi eri alan yrittäjää. Ikää ryhmäläisillä oli 40–57 vuotta.

Kuntoutus kesti vuoden ja sisälsi useamman lähijakson Punkaharjulla. Lähijaksot olivat kolmen päivän mittaisia, ja niiden aikana yövyttiin kuntoutuskeskuksessa.

”Kuntoutus sisälsi asiantuntijaluentoja ja ryhmäkeskusteluja, fyysisiä ja henkisiä harjoitteita. Eli kaikkea sellaista, minkä voi kuvitella liittyvän työperäiseen kuntoutukseen”, Riitta luettelee.

Pienryhmään kuului Riitan lisäksi viisi eri alan yrittäjää. Ikää ryhmäläisillä oli 40–57 vuotta.

Kuntoutusjaksojen välissä osallistujat saivat erilaisia tehtäviä, joissa piti muun muassa suunnitella työaikaansa ja pohtia työn tekemisen tapoja.

”Erityisesti mieleen jäivät talvella parvekkeella makuupussissa otetut päiväunet. Jokainen kuntoutusjakso päättyi niihin”, Riitta kertoo.

Riitta Mikkoen kynä ja lehtiä kädessä.
Riitta kirjoittaa erityisesti maaseudun kehittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvistä aiheista.

Maksuton kuntoutus on tarkoitettu jokaiselle työelämässä olevalle – myös yrittäjille

Viime vuonna KIILA-kuntoutusta sai 3 400 työntekijää tai yrittäjää. Kelan Leena Penttinen toivoisi, että mahdollisimman moni löytäisi kuntoutuksen, sillä se on maksutonta, lakisääteistä ja tarkoitettu sekä palkansaajille että yrittäjille. Toisin sanoen jokaisella työelämässä olevalla kansalaisella on siihen oikeus.

”Jos joku nyt miettii, sopisiko KIILA-kuntoutus hänelle, suosittelen käymään Kelan sivuilla ja vaikka printtaamaan esitteen ja keskustelemaan siitä työterveyshuollossa. Jos yrittäjällä ei ole työterveyshuoltoa, hän voi keskustella terveyskeskuslääkärin tai yksityislääkärin kanssa”, Penttinen sanoo.

KIILA-kuntoutuksen osallistujien on mahdollista hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka turvaa toimeentulon kuntoutuksen aikana. Yrittäjillä se määräytyy lakisääteisen, itse määritellyn YEL-maksun mukaan.

Olen hyvin perillä siitä, miten erilaisessa asemassa palkansaajat ja yrittäjät ovat esimerkiksi työterveyshuollon osalta.

Riitta suosittelisi KIILA-kuntoutusta kaikille – mutta erityisesti yrittäjille.

”Yritysneuvojana työskenneltyäni olen hyvin perillä siitä, miten erilaisessa asemassa palkansaajat ja yrittäjät ovat esimerkiksi työterveyshuollon osalta. Tiedän, että esimerkiksi julkisten työnantajien tai monikansallisten yhtiöiden palveluksessa olevat työntekijät käyvät erilaisissa kuntoutuksissa säännöllisesti.”

Riitta sai sovitettua kuntoutuksen yrittäjän arkeensa ja järjestettyä kuntoutusjaksoille vapaata.

”Tietenkin yrittäjänä on haasteita sen kanssa, miten kuntoutuksen saa aikataulutettua töiden puolesta. Onneksi kuntoutuksen aikataulut olivat tiedossa hyvissä ajoin.”

Riitta Mikkonen.

KIILA-kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti

  • KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on tukea työelämässä pysymistä.
  • Kuntoutus on tarkoitettu työelämässä oleville palkansaajille ja yrittäjille.
  • Suosituksen KIILA-kuntoutukseen voi saada joko työterveydenhuollosta, yksityislääkäriltä tai perusterveydenhuollosta.
  • Kuntoutus räätälöidään hakijan tarpeita vastaavaksi. Kuntoutukseen kuuluu muun muassa tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset jaksot ja päätösjakso.
  • Kuntoutus järjestetään KIILA-kurssipalveluna tai KIILA-yksilöpalveluna. Molemmat ovat ryhmämuotoisia, mutta yksilöpalvelussa ryhmä on pienempi. Yksilöpalvelu sisältää enemmän yksilöllistä valmennusta kuin kurssipalvelu.
  • KIILA-kuntoutus kestää noin 1–1,5 vuotta, ja kuntoutuja valitsee itse palveluntuottajan.
  • Kuntoutuksen ajalta voi saada kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi.
  • Kela voi maksaa matkakorvausta kuntoutukseen tehdyistä matkoista
  • Kuntoutus on maksutonta.

Kunto kohosi, työnteko tehostui ja motivaatio vahvistui

Riitalle KIILA-kuntoutus oli vuoden pituinen panostus itseensä. Se oli itsensä kehittämistä ja siten tärkeä osa työtä.

Yksi Riitan tavoitteista kuntoutuksessa oli kunnon kohottaminen ja sen myötä vireystilan nousu. Kaunis kuntoutuspaikka kannusti liikkumaan. Riitta sai muun muassa apua uintitekniikkansa hiomiseksi, ja entisestä inhokkilajistaan, sauvakävelystä, hän oppi tykkäämään.

Nyt Riitta haluaa pitää kohonnutta kuntoaan yllä ja on siksi jatkanut fyysisen aktiivisuutensa mittaamista.

”Mittaaminen on motivoivaa ja armotonta. Usein oma tunne on, että onhan tässä tullut oltua aktiivinen, mutta numerot kertovat totuuden.”

Kuntoutuksen aikana tuli pohdittua myös työn tehostamista.

”Nykyään pidän pidempiä kirjoituspäiviä, ja juttukeikkapäivät ovat erikseen”, Riitta kertoo.

Myös työmotivaatio vahvistui kuntoutuksen myötä – tuttu uteliaisuus on nyt palannut. Ja tarttui kuntoutuksesta mukaan pari juttuaihettakin.

Mitä jäi mieleen?

Teksti Laura Koljonen
Editointi Jenni Juntunen
Kuvat ja videot Risto Takala