Miten sujuu työllisyyden kuntakokeilu?

Keväällä 2021 noin neljännesmiljoonan suomalaisen työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien hoidettavaksi. Seinäjoella omavalmentajat ovat innostuneita uudistuksesta, jonka ansiosta asiakkaan tilanteeseen voi paneutua paremmin.

Työllistymisessä on parantamisen varaa, ja hallitus pyrkii nostamaan työllisyysastetta. Keinovalikoimaan otettiin maaliskuussa 2021 työllisyyden kuntakokeilut, joilta odotetaan paljon. Kokeilussa työnhakuun liittyvä neuvonta ja palvelu siirtyvät osittain TE-toimistoilta kuntien hoidettavaksi yhteensä 118:ssa kunnassa.

Kokeiluissa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Kunnissa kehitellään uusia palvelumalleja, joissa asiakkaan tilanne ja palveluntarve huomioidaan yksilöllisesti.

Kokeilujen toivotaan parantavan erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä takaisin työmarkkinoille ja koulutukseen. Nuoret asiakkaat ovat kokeilussa aivan erityisasemassa.

Asiakkaina Kelan työttömyysetuutta saavat, nuoret ja maahanmuuttajat

Kuntakokeilussa asiakkaina ovat Kelan työttömyysetuutta saavat, kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa.

”Kela on malleissa asiantuntijakumppanina, koska asiakkaan palvelutarpeet edellyttävät usein myös Kelan palveluita”, Kelan toimeentuloturvaetuuksien ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä kertoo.

Jenna Knuts ja Sari Ylivainio.
Jenna Knuts (vas.) aloitti Seinäjoen kaupungilla nuorten omavalmentajana työllisyyden kuntakokeilun alkaessa. Kelan kuntakokeilun yhdyshenkilö Sari Ylinivainio neuvoo ja ohjaa kuntatyöntekijöitä ja asiakkaita Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa.

Kentän mukaan asiakkaat ovat löytäneet kuntapalvelut hyvin.

”Kela maksaa edelleen suurimman osan kokeilualueen asiakkaiden toimeentulosta, ja tässä ei ole tullut viiveitä. Toki vielä ollaan alussa, mutta siirtymävaihe on meidän näkökulmastamme sujunut hyvin.”

Kuntakokeilussa kuntiin siirtyi myös osa työttömyysturvaan liittyvistä tehtävistä.

”Näitä tehtäviä siirretään kunnille syksyllä lisää, jotta työttömyysturvaan liittyvien lausuntojen antaminen tulisi sujuvammaksi”, Kenttä toteaa.

Kuntakokeilu voidaan Kentän mukaan nähdä myös uuden palvelurakenteen pilottina, sillä hallitus linjasi kevään budjettiriihessä TE-palvelujen siirrosta kunnille vuoden 2024 aikana.

Kela palvelee kokeilussa asiakkaita ja heidän omavalmentajiaan

”Uudessa mallissa avainasemassa on asiakaslähtöisyys. Se paranee, kun yhdistetään työllisyys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut entistä tiiviimmin”, Kelan kuntakokeilun yhdyshenkilö Sari Ylivainio kuvailee.

Ylivainio toimii asiantuntijana työllisyyden kuntakokeilussa Ilmajoki-Seinäjoen alueilla ja Etelä-Pohjanmaan seudulla. Ylivainion työnä on neuvoa ja ohjata kuntatyöntekijöitä ja asiakkaita Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa. Hän osallistuu myös asiantuntijana verkostotyöskentelyyn, asiakastapaamisiin ja kotoutumissuunnitelmien tekoon.

”Yhteydenotot kuntakokeilusta ovat lisääntyneet: kuntakokeilussa olevien asiakkaiden etuusasioita tulee selvitettäväksi päivittäin. Voin toimia myös asiakkaan nimettynä yhteyshenkilönä Kelassa.”

Kunnan työllistymisasioita hoitavat omavalmentajat voivat soittaa Ylivainiolle ja kysyä vaikkapa neuvoa asiakkaan asioista, kun asiakas on läsnä. Tyypillisiä kysymyksiä ovat: onko tieto asiakkaan sairauslomasta tullut Kelaan, tarvitseeko Kela vielä uutta lausuntoa työttömyysturva-asiassa tai lisää liitteitä tai vaikuttaako Kelan etuuteen tuleva muutos muihin asiakkaan etuuksiin. Asiakkaat haluavat tietää myös esimerkiksi, mistä syystä hakemus on hylätty.

”Asiakkailta on tullut positiivista palautetta. He ovat kokeneet saaneensa tukea ja tilanteensa selvitettyä kokonaisvaltaisesti”, kertoo Sari Ylivainio Kelasta.

”Asiakkaalla saattavat etuudet olla myös kokonaan hakematta. Silloin voin ottaa suullisen etuushakemuksen vastaan puhelun aikana.”

Jos asiakkaalla on kysyttävää mistä tahansa Kela-asiasta, yhdyshenkilö pyrkii löytämään vastauksen joko puhelun aikana tai myöhemmin.

Ylivainion mielestä kuntakokeilu on sujunut erittäin hyvin.

”Asiakkailta on tullut positiivista palautetta. He ovat kokeneet saaneensa tukea ja tilanteensa selvitettyä kokonaisvaltaisesti.”

Ylivainio on tyytyväinen myös työhönsä kuntauudistuksen parissa.

”Se tekee toimistani monipuolisia ja mielenkiintoisia. Koskaan ei etukäteen tiedä, mitä päivä tuo tullessaan”, hän mainitsee.

Omavalmentaja auttaa nuorta työnhaussa ja kysyy kuulumisia

Omavalmentajana työllisyyden kuntakokeilussa Seinäjoella toimiva sosionomi Jenna Knuts tuli kunnalle töihin suunnilleen samaan aikaan, kun kokeilu alkoi. Hän kutsuukin itseään keltanokaksi. Tuore työntekijä kertoo pystyvänsä samastumaan nuoriin, jotka ovat Knutsin asiakasryhmää.

Knuts on huomannut, että työllistymisen esteet eivät ole yksiselitteisiä – suurimmat ongelmat eivät liity pelkästään työpaikkojen tai työntekijöiden vähäisyyteen.

Jenna Knuts.
Omavalmentaja Jenna Knuts ei epäröi ottaa yhteyttä Kelaan, jos asiakkaan etuusasioissa on selvitettävää.

  ”Työnhakijalla voi olla muitakin haasteita. On tärkeää, että omavalmentajalla on oikeasti aikaa asiakkaan kohtaamiseen ja elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen.”

Knuts kokee, että uutena työntekijänä hän voi myös kyseenalaistaa kenties lukkiutuneita käytäntöjä ja etsiä uudenlaisia tapoja työn toteuttamiseen.

”Omavalmentajan on mahdollista poistua toimistosta ja lähteä asiakkaan mukaan tutustumaan esimerkiksi uuteen työkokeilupaikkaan, jos tämä on asiakkaan toive. Erään asiakkaan kanssa kävimme ennen hänen ensimmäistä työpäiväänsä ajamassa bussilla reitin tulevalle työkokeilupaikalle.”

”Asiakkaat pitävät aktiivisesti yhteyttä – kynnys yhteydenpidolle ja asioista kysymiselle on selvästi madaltunut.”

Omavalmentaja saattaa myös viestitellä nuoren kanssa, kysellä vaikkapa Whatsappissa, kuinka uudessa työkokeilupaikassa menee.

”Olen saanut palautetta nuorilta, että se tuo turvaa, kun omavalmentaja kysyy kuulumisia ja kulkee rinnalla, jos on tarvetta. Asiakkaat pitävät aktiivisesti yhteyttä – kynnys yhteydenpidolle ja asioista kysymiselle on selvästi madaltunut”, Knuts sanoo.

Omavalmentaja ei arastele ihmetellä asioita, jos toimintatavat vaikuttavat kimuranteilta.

”Kelaan olen soitellut etuusasioissa, sillä se maailma on itselle vielä täysin vieras. Keltanokkana tulee monesti kyseltyä ja kyseenalaistettua joitain toimintoja. Tämä on tuottanut hedelmällisiä keskusteluja Kelan asiantuntijoiden kanssa.”

Sari Ylivainio.
Kuntakokeilussa olevien asiakkaiden etuusasioita tulee selvitettäväksi päivittäin, kertoo Sari Ylivainio Kelasta.

Nuoret asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä muutoksista.

”Ensimmäiset kontaktit asiakkaiden kanssa ovat olleet merkittäviä asennemuutoksen kannalta. Joillakin on ollut aiemmin karvaita kokemuksia TE-palveluiden kanssa.”

Kuntakokeilu vie Knutsin mielestä työllisyydenhoitoa toivottuun suuntaan.

”Asiakas asettaa nyt itse omat tavoitteensa – työtä ei ohjaa enää virastojen tulostavoitteellisuus. Asiakastyön lisäksi vaaditaan muutosta ja kehitystä myös rakenteellisella tasolla. Siksi toivonkin, että asiantuntijatyön työnkuvan kehittämisen lisäksi tarkasteltaisiin kriittisesti myös olemassa olevia säädöksiä ja niistä johtuvia käytänteitä.”

Enemmän aikaa paneutua työnhakijan palvelemiseen

Omavalmentaja Irma Sivula siirtyi Seinäjoen kuntakokeilun aikuisten palveluihin TE-palveluista, joten hänellä on kokemusta molemmista systeemeistä.

”Suurin ero aiempaan on, että asiakkaita on vähemmän. Omavalmentajana minulla on enemmän aikaa paneutua asiakkaan asioihin ja palvelujen esittelyyn.”

Sivula työskentelee lähellä työmarkkinoita olevien asiakkaiden kanssa. Se tarkoittaa, että asiakkaat voivat työllistyä lyhyenkin asiakassuhteen jälkeen.

Jenna Knuts ja Sari Ylivainio palvelevat asiakasta.
Kelan Sari Ylivainio (oik.) voi osallistua omavalmentajan ja asiakkaan tapaamiseen.

”Toki mukana on pidempään työttömänä olevia. Heidän kanssaan pohditaan avoimesti yhdessä, mikä olisi ensimmäinen askel ja palvelu tavoitteessa kohti työmarkkinoita.”

”Jos tukea ja apua on työssä tarvinnut, sitä on saanut muilta työntekijöiltä ja Kelalta.”

Sivula aloittaa tavallisesti ensin selvittämällä asiakkaan toiveita, tilannetta ja esimerkiksi koulutustarvetta. Hän kertoo, että esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaat toivovat usein lisää suomen kielen opetusta pärjätäkseen työmarkkinoilla.

”Keinovalikoimassa on kurssien lisäksi työkokeiluja, jos asiakas on ollut pitkään pois työmarkkinoilta. Yhteistyötahot vaikkapa kaupungilla voivat tarjota myös työpajatoimintaa.”

Sivula on erittäin tyytyväinen kokeiluun tähän mennessä.

”Meitä on tullut tänne erilaisista työyhteisöistä, mutta yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Esimiehet ja työntekijät ovat innostuneita. Jos tukea ja apua on työssä tarvinnut, sitä on saanut muilta työntekijöiltä ja Kelalta”, Sivula kertoo.

Jenna Knuts ja Sari Ylivainio.
Kuntakokeilu vie Jenna Knutsin (vas.) mielestä työllisyydenhoitoa toivottuun suuntaan. Myös Sari Ylivainion mielestä kuntakokeilu on sujunut erittäin hyvin.

Työllisyyden kuntakokeilut

  • Työllisyyden kuntakokeilut alkoivat 1.3.2021, ja ne jatkuvat 30.6.2023 saakka.
  • Kokeiluissa on mukana 118 kuntaa. Osa tiettyjä asiakasryhmiä koskevista TE-toimiston tehtävistä siirretään kuntien hoidettavaksi.
  • Kokeiluun kuuluvat kokeilukuntien alueella asuvat työttömät, lomautetut, työllistettynä olevat tai työllistymistä edistävässä palvelussa olevat asiakkaat, jotka joko
    • saavat Kelasta työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa
    • ovat alle 30-vuotiaita
    • puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea tai
    • ovat jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisia.
  • Edelleen TE-palvelujen asiakkaana säilyvät yli 30-vuotiaat suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset asiakkaat ja muualla kuin kokeilukunnissa asuvat.

Lue lisää

Teksti Arja Krank
Editointi Jenni Juntunen
Kuvat Timo Aalto
Videot Timo Aalto
Kuvatoimitus Satu Karppinen