Helsingin uusi nelivuotinen strategia korostaa kestävää kasvua. Henkilöstöltä se edellyttää kekseliäisyyttä ja palveluasennetta, sillä talous ja ilmastonmuutos vaativat uusiakin ratkaisuja.
Kasvun paikka – sitä Helsinki tavoittelee uuden strategiansa mukaisesti.
– Kasvu on ihan olennaista, sillä se lisää hyvinvointiamme ja optimistista näkemystämme tulevaisuudesta. Haluankin nähdä, että Helsingin kasvu jatkuu, mutta sen tulee olla laadullisesti hyvää ja kaikin puolin kestävää, pormestari Juhana Vartiainen korostaa.
Laadulla hän viittaa siihen, että kaupungin tulee tarjota yhdessäolon tiloja, puistoja, taidetta, kauppakeskuksia, pyöräteitä ja muuta infrastruktuuria ja palveluja, kuten tähän asti.
– Helsingistä on tullut valtavan paljon monipuolisempi verrattuna omaan lapsuuteeni. Esimerkiksi joissakin puistoissa on erilaisia kuntoiluvälineitä, joita kuka vaan voi käyttää.
Kasvun lähtökohdat näyttävät hyviltä. Väestöennusteen mukaan helsinkiläisille syntyy lapsia, ja kaupunkiin perustetaan uusia yrityksiä. Koulutettu työvoima, myös ulkomainen, on kiinnostunut työskentelemään Helsingissä, vaikka kilpailu on eittämättä kovaa.
”Meillä pitää olla nöyrä asenne ja velvollisuuden tunne kaupunkilaisia kohtaan. Tuotamme heille hyvää heidän verorahoillaan.”
Tarkkuutta talouteen
Kaupungin kestävän kasvun strategia huomioi taloudelliset, ilmastoon ja ympäristöön liittyvät sekä sosiaaliset seikat.
– On selvää, että Helsingin talouden pitää säilyä vahvana. Tähän asti olemme olleet melko vauraita, mutta sote leikkaa rahoitustamme tulevaisuudessa. Me pärjäämme kyllä, mutta meidän pitää olla tarkkana, Vartiainen sanoo.
Hän näkee, että kaupungin omassa organisaatiossa ja palvelutuotannossa on tarvetta tuottavuuskasvulle, ja se tarkoittaa tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä uudistuksia. Voimavaroja kasvavan kaupungin toimintaan tarvitaan lisää.
Henkilöstöä hän kannustaa laittamaan itsensä likoon ja auttamaan.
– Me olemme helsinkiläisten palveluksessa, sillä olemme saaneet heidän verorahansa, joilla tuotamme heille hyvää. Nöyrä asenne, palvelueetos ja asioiden kehittäminen ovat tärkeitä, hän toteaa ja lisää, että veroprosentti ei nouse. Se on kaupunkilaisten talouden vaalimista.
Vartiainen painottaa myös huolenpitoa henkilöstöstä. Kaupunki kehittää työhyvinvointia ja viihtyvyyttä, ja kannustaa osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, työkiertoon ja monipuoliseen urapolkuun.
– Esimerkiksi palvelujen digitalisoituminen tai muuttuvat asukastarpeet voivat muuttaa toimenkuvia.
”Meidän on kaiken aikaa rakennettava asuntoja, puistoja ja raitioteitä, kehitettävä asioita, jotta houkuttelemme Helsinkiin taloudellisesti toimeliaita ihmisiä.”
Tarve ilmastoratkaisuille
Vartiainen odottaa henkilöstöltä kekseliästä otetta myös ilmaston ja ympäristön huomioivan kasvun tueksi kaikilla toimialoilla. Helsinki aikaisti hiilineutraaliustavoitteensa aikataulun vuoteen 2030, joten Hiilineutraali Helsinki -ohjelmaa päivitetään uusin keinoin.
– Helsingin pitää olla torjumassa ilmastonmuutosta maailman muiden valistuneiden kaupunkien kanssa, mutta myös sopeutua sen mahdollisiin seurauksiin. Meidän on pidettävä huolta rakentamisessa ja rantojen suunnittelussa siitä, että vaikka vesi nousisi, rakennukset ovat turvassa ja voimme jatkaa helsinkiläistä elämänmuotoamme, Vartiainen painottaa.
Ympäristön huomioimiseen kuuluu asukkaiden vahvasti toivoma sopusointu lähiluonnon kanssa, mikä otetaan huomioon rakentamisessa.
Sosiaalista kestävyyttä edustavat puolestaan hyvät päiväkodit ja koulut kaikkialla Helsingissä. Tähän liittyy läheisesti henkilöstön saatavuushaaste, joka sekin on kirjattu strategiaan.
– Meillä on rekrytointihaasteita sosiaali- ja terveyspuolella ja varhaiskasvatuksessa. Tulemme tekemään kaikkemme, jotta ongelmat ratkeavat, Vartiainen kertoo. Työhyvinvointi, viihtyvyys ja palkkakehitysohjelma ovat osa ratkaisua.
Jos uusi strategia tuokin henkilöstölle paljon uutta pohdittavaa ja työstettävää, se on työtä paremman kaupungin ja maailman puolesta. Näin Vartiainen moneen otteeseen sanoo.
Uuden kaupunkistrategian valinnat, ohjelmat ja painopisteet
- Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia
- Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua
- Taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistajia
- Yhdenvertainen ja kansainvälinen Helsinki
- Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan
- Toimiva ja kaunis kaupunki
- Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta
- Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat
- Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana
- Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki
- Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen
- Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille
- Kansallista edunvalvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä Helsingin kehittämisessä
Pormestari Juhana Vartiainen
- 63-vuotias valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta, ex-kansanedustaja.
- Tehnyt mittavan uran taloustieteilijänä, työskennellyt muun muassa Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtajana.
- Asuu Kruununhaassa puolisonsa, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän kanssa, yksi aikuinen lapsi.
Susanna Snellman haastatteli Juhana Vartiaista Johdossa!-esihenkilötilaisuudessa syyskuun lopussa.
Kolme kuvaa Juhana Vartiaisen elämästä
1 Juhana Vartiainen asui pikkulapsena Kontulassa. Hän tietää, millaista on asua rakenteilla olevalla alueella. ”Se oli pelkkää savista rakennustyömaata, kun perheemme muutti sinne. Elementtirakentaminen olikeksitty, ja talot nousivat nopeasti. Me lapset menimme rakennustyömaille leikkimään. Onneksi en pudonnut mistään korkealta.”
2 Kaupunkilaiset nykäisevät Juhana Vartiaista usein hihasta – jutellaanko hetkinen? ”Tykkään jutella ihmisten kanssa, se on minulle luontevaa. Julkisuus ei mitenkään haittaa, ja olen tottunut siihen. Se on ehkä vähän yllättävää, että saan ihmisiltä pääosin myönteistä palautetta. On kivaa saada rohkaisua työn tekemiseen.”
3 Kun viikonloppu koittaa, Juhana Vartiainen hyppää pyörän selkään ja lähtee tutustumaan johonkin kaupunginosaan Helsingissä. Lokakuussa hän kävi Vuosaaressa. ”Se oli hieno visiitti. Söin paikallisessa ravintolassa turskaruishampurilaisen, ja pyöräilin pitkään. Alue on mukava läpileikkaus eri aikakausien rakennustyyleihin ja tunnelmiin. Välillä tuntui kuin olisi käymässä jossakin pikkukaupungissa.”
Teksti Katja Alaja
Editointi Päivi Laakso
Kuvat Jussi Hellsten ja Jetro Stavén
Video Wolttigroup (kuvaus), Susanna Snellman (toimitus, käsikirjoitus)
Kuvatoimitus Jani Söderlund